Suomessa on pelattu Koripalloliiton järjestämää koripallon SM-sarjaa vuodesta 1939 lähtien, tosin ymmärrettävistä syistä vuosina 1942 ja 1943 mestaruudesta kilpaileminen jäi väliin. Sotavuonna 1942 pelattiin kyllä sotasarja, jota ei kuitenkaan viralliseksi kaudeksi lasketa. SM-sarja on sittemmin tullut tunnetuksi kaudesta 2005-2006 nimellä Korisliiga – taustalla nimen muutoksessa painoivat markkinointisyyt.

SM-sarjan alkuvuodet

Ensimmäisen kerran Suomen mestaruus ratkottiin lyhyellä cup-muotoisella kaudella, jonka voittajaksi selvisi Ylioppilaskoripalloilijat. Finaali ratkesi heidän hyväkseen tosin luovutusvoitolla, sillä finaalivastus Eiran Kisa-Veikot luovutti voiton suosiolla – Kisa-Veikkojen pelaajia ei haluttu rasittaa lähinnä seurassa sivurooliin jääneellä lajilla, sillä pelaajat olivat kiireisiä jo alkaneen jalkapallokauden takia. Koripallo ei totisesti ollut kaikille sitä harrastaneille seuroillekaan siis täysin vakavasti otettava laji SM-sarjan alkuaikoina.

Moni ei cup-muotoisuuden ja luovutusfinaalin takia pidä vuoden 1939 mestaruutta varsinaisesti oikeana mestaruutena. Vuoden 1940 sarja sen sijaan saa laajemman hyväksynnän, sillä paremmin organisoitu sarja ei ollut enää cup-muotoinen: kaikki joukkueet kohtasivat toisensa. Tällä kertaa Kisa-Veikot ehtivät osallistua finaaliinkin, jossa he jättivät hopealle Helsingin Riennon.

1940-luku oli helsinkiläisten joukkueiden miltei täydellistä hegemoniaa. Ensimmäinen pääkaupungin ulkopuolinen mitalisti nähtiin vasta seitsemäntenä kautena eli 1946, jolloin Turun Riento otti hopeamitalit vanhaan pääkaupunkiin. Riennon poikkeusta lukuun ottamatta kaikki mitalistijoukkueet 40-luvulla tulivat Helsingistä. Kiri-Veikot vei vuosikymmenellä neljä mestaruutta, yhden tosin Elannon joukkueena HOK-Veikkojen nimellä. Helsingin NMKY vei nimiinsä kaksi mestaruutta.

SM-sarjan 50- ja 60-luvut – edelleen Helsingin hallintaa

SM-sarja jatkui 1950-luvulla edelleen miltei täydellisessä komennossa. HOK-Veikot vei vuosikymmenen kolme ensimmäistä mestaruutta ja sen toimintaa jatkanut Pantterit kaikki mestaruudet aina vuoteen 1958 saakka. Tällöin saatiin ensimmäinen pääkaupungin ulkopuolinen mestaruusseura Kotkan Työväen Palloilijoiden kukistettua finaalissa Tampereen Pyrinnön. Suomalaisittain Kotka kuuluukin perinteikkäimpien koripallokaupunkien joukkoon.

KTP oli hopealla 1960 ja 1961, mutta mestaruudet matkasivat taas totutusti Helsinkiin: ensin Torpan Pojille sitten Helsingin Kisa-Tovereille, joka vei mestaruuden viitenä vuotena peräkkäin, 1961-1965. KTP:n toinen mestaruusvuosi koettiin 1967, minkä jälkeen valtikka matkasi Espooseen Tapion Hongalle, jonka vuoro oli nyt aloittaa oma mestaruusdynastiansa.

SM-sarjan 70-luku – Espoon vuosikymmen

70-luku ei SM-sarjan kannalta ollut enää Helsingin hegemoniaa, sillä nyt kuumin paikkakunta oli pääkaupungin läntinen naapuri. Tapion Honka juhli mestaruutta vuosina 1968-1972. Uusien mestarijoukkueiden joukkoon liittyi Turun NMKY, joka vei 70-luvulla kultamitalit Aurajoen suulle kolme kertaa.

Koripallo ei ehkä vieläkään ollut koko Suomen laji ja onhan se yhä edelleenkin pääsääntöisesti isojen kaupunkien laji. 70-luvulla tapahtui kuitenkin selkeä murros Helsinki-keskeisyydestä, mitä kuvastaa hyvin se, että vuosikymmenen ainoa helsinkiläismestaruus meni vuonna 1978 Torpan Pojille.

SM-sarjan 80-luku – ei uusia mestareita

Kasari meni helsinkiläisseuroilta viime vuosikymmentä paremmin, sillä kahdeksan kymmenestä mestaruudesta matkasi jälleen pääkaupunkiin. Pantterit otti viimeiseksi jääneen mestaruutensa 1980, muut stadilaiskullat tulivat NMKY:lle ja Torpan Pojille. Turun NMKY juhli 1982, KTP 1988.

Maantieteellisesti laji levisi 80-luvulla yhä laajemmalle ja mitaleilla nähtiin joukkueet Jyväskylästä ja Hyvinkäältä. Otteluita pelattiin enemmän kuin koskaan ennen, kaudella 1981-82 jo yli 200. Joukkueiden määrä pysyi kuitenkin kymmenessä, joka se oli ollut jo kaudesta 1964-65 alkaen.

SM-sarjan 90-luku

90-luku alkoi Uudenkaupungin Urheilijoiden mestaruusjuhlilla – aiemmin ei näin pienessä kaupungissa oltu koriskullasta nautittu. Sittemmin kaupungissa on pelattu koripalloa myös Korisliigan aikakaudella Korihaiden nimellä, mutta vuoden 1990 mestaruus on kaupungissa jäänyt ainoaksi laatuaan.

Helsingin ohella Kotka ja Kouvola jatkoivat vahvoja otteitaan ja Kouvolan Kouvut juhli ensimmäistä mestaruuttaan vuonna 1995. 1999 oli toisen mestaruuden vuoro. Koripallo sai 90-luvulla laajempaa näkyvyyttä, mutta maajoukkueen menestys ei ollut hääppöistä ja uusista lajeista esimerkiksi salibandy sisälajina kilpaili pitkälti samoista pelaajista, mediahuomioista ja luonnollisesti myös sponsorirahoista. Katsojakeskiarvot lähtivät kuitenkin nousuun 90-luvun alussa.

Kaudella 93-94 sarja laajeni ensimmäistä kertaa miltei 30 vuoteen 12 joukkueen sarjaksi ja hetkellisesti kauden 96-97 ajaksi jopa 16 joukkueen sarjaksi, mutta tästä luovuttiin jo seuraavalla kaudella.

Korisliiga 2000-luvulla ja tänä päivänä

Uusi vuosituhat alkoi Lahden Namikan ensimmäisellä mestaruudella, vuosina 2005 ja 2006 juhli niin ikään ensikertalainen, Lappeenrannan NMKY. NMKY-tausta on siis tälläkin vuosituhannella ollut näkyvästi läsnä kotimaisessa koriksessa. Oma riemukkaita ja surullisia kohtaloita sisältänyt lukunsa historiassa oli 2012 ja 2013 mestaruuden vienyt Loimaan Bisonsin tarina, joka päättyi talousongelmien kautta toistaiseksi alasarjoihin.

Susijengin eli Suomen maajoukkueen menestyksen myötä myös kotimaisen koripallon pääsarjaan, jota on kaudesta 05-06 lähtien pelattu Korisliigan nimellä, on saanut yhä enenevissä määrin mediahuomiota osakseen. Aivan toivotulla tavalla ei kuitenkaan 2010-luvullakaan ole Susijengi siivittänyt Korisliigaa nousuun. Jalkapallon Veikkausliigalle, saati sitten jääkiekon Liigalle ei Korisliiga pärjää katsojamäärissä eikä näin ollen myöskään taloudellisesti. Katsojakeskiarvot eivät ole koko pääsarjan historian aikana nousseet yli 1 000 katsojan.

Koripalloliitolla on keskeinen rooli Korisliigan tulevaisuuden suhteen ja liitto on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä sarjan järjestämisestä. Tämän vuosikymmenen korisbuumi ja kasvaneet harrastajamäärät valavat kuitenkin toivoa myös Korisliigan tulevaisuuden osalta.